Class

Gastropoda Cuvier, 1797

Kotilot

Yleistä taksoneista

Kotilot (Gastropoda) on suurin nilviäisluokka. Perinteisesti se on jaettu kolmeen alaluokkaan ja jopa 40000–60000 lajiin. Kotiloilla on vahva jalka, jonka aaltomaisten lihassupistusten avulla ne liikkuvat, silmät ja yksi tai kaksi paria tuntosarvia. Kotiloilla on yleensä kuori, jonka muoto vaihtelee suuresti. Kuori on kalsiumkarbonaattia, joten kuorelliset kotilot voivat elää vain alueilla, joilla ainetta esiintyy. Kuorettomien kotiloiden kuori on surkastunut ja jäänyt vaipan sisään. Kotiloita elää niin meressä, makeassa vedessä kuin maalla (keuhkokotilot). Kotiloita on niin kasvinsyöjiä ja raadonsyöjiä kuin petojakin.

Aiheeseen liittyvät julkaisut
Toom, U., Vinn, O., Isakar, M., Madison, A., Hints, O. 2020. Small faecal pellets in Ordovician shelly fossils from Estonia, Baltoscandia. Estonian Journal of Earth Sciences 69, 1, 1-19. DOI:10.3176/earth.2020.01
Vinn, O., Wilson, M. A. 2013. Silurian cornulitids of Estonia (Baltica). Carnets de Géologie A09, 357-367. DOI:10.4267/2042/53034
Ebbestad, J. O. R., Lindström, A., Peel, J. S. 2009. Predation on bellerophontiform molluscs in the Palaeozoic. Lethaia 42, 4, 469-485. Wiley. DOI:10.1111/j.1502-3931.2009.00167.x
Ebbestad, J. O. R., Högström, A. E. S. 2007. Locality descriptions, the Siljan District. WOGOGOB 2007. Field guide and Abstracts, pp. 52-58. SGU.
Frisk, Ǻ. M., Ebbestad, J. O. R. 2007. Paragastropoda, Tergomya and Gastropoda (Mollusca) from the Upper Ordovician Dalby Limestone, Sweden. GFF 129, 2, 83-99. DOI:10.1080/11035890701292083
Isakar, M., Ebbestad, J. O. R. 2000. Bucania (Gastropoda) from the Ordovician of Estonia. Paläontologische Zeitschrift 74, 1-2, 51-68. Springer Science and Business Media LLC. DOI:10.1007/BF02987951
Isakar, M., Ebbestad, J. O. R., Peel, J. S. 1999. Homeomorphic gastropods from the Silurian of Norway, Estonia and Bohemia. Norsk Geologisk Tidsskrift 79, 4, 281-288. DOI:10.1080/002919699433717
Isakar, M. 1995. The platyceratacean gastropod Cyclonema (Cyclonema) hiiumaa Teichert, 1928 from the Llandovery (Silurian) of Estonia. Proceedings of the Estonian Academy of Sciences. Geology 44, 3, 184-187. DOI:10.3176/geol.1995.3.04
Isakar, M. 1991. Harjuan (Late Ordovician) new Bivalves and a new Gastropod from North Estonia. Acta et Commentationes Universitatis Tartuensis 934, 43-60.
Isakar, M. 1990. Bivalvia and Gastropoda. Field Meeting Estonia 1990. An Excursion Guidebook, pp. 64-65. Estonia Academy of Sciences.
Kiselev, G. N., Sinicyna, I. N., Isakar, M. A., Mironova, M. G., Saladzhius, V. Y. 1990. Atlas mollûskov verhnego ordovika i silura severo-zapada Vostočno-Evropejskoj platformy. pp. 1-80. Leningrad University.
Linsley, R. M., Peel, J. S. 1983. Gonad pouches in a new clam-like monoplacophoran from the Silurian of Sweden. Lethaia 16, 3, 273-280. DOI:10.1111/j.1502-3931.1983.tb02009.x
Peel, J. S., Yochelson, E. L. 1976. Two new gastropod genera from the Lower Silurian of the Oslo Region, Norway. Norsk Geologisk Tidsskrift 56, 1, 15-27.
Rõõmusoks, A. 1970. Stratigraphy of the Viruan Series (Middle Ordovician) in Northern Estonia, I. pp. 1-346. Valgus.
Saladžius, V. J. 1966. Mollusk fauna of the Silurian deposits of the south of the East Baltic territory. Palaeontology and stratigraphy of the Baltic and the Byelorussia. Number I (VI), pp. 31-73. Mintis.
Öpik, A. 1930. Beiträge zur Kenntnis der Kukruse-(C2-C3-)Stufe in Eesti. IV. Tartu Ülikooli Geoloogia Instituudi Toimetused 24, 1-34.
Koken, E., Perner, J. 1925. Die Gastropoden des baltischen Untersilurs. Zapiski Rossiiskoi Akademii Nauk 37, 1, 1-318. Venemaa Teaduste Akadeemia.
Bekker, H. 1925. Lühike ülevaade Eesti geoloogiast (Eozoiline ja paleozoiline ladekond). Eesti Loodus. Äratrükk koguteosest "Eesti", pp. 31-61.
Bekker, H. 1924. Devon Irboska ümbruses: stratigraafia, fauna ja paleogeograafia. Eesti Loodusteaduse Arhiiv X, 1, 1-55. K. Mattiesen.
Koken, E. 1897. Die Gastropoden des baltischen Untersilurs. Bull. Sci. Acad. Imp. Sci. Saint-Petersbourg 7, 2, 97-214.
Koken, E. 1896. Die Leitfossilien. Ein Handbuch für den Unterricht und für das Bestimmen von Versteinerungen. pp. 1-848. Chr. Herm. Tauchnitz.
Lindström, G. 1884. On the Silurian Gastropoda and Pteropoda of Gotland. Kungliga Svenska Vetenskapsakademiens Handlingar 19, 6, 1-250. P. A. Norstedt.
Kjerulf, T. 1865. Veiviser ved geologiske excursioner i Christiania Omegn med et Farvetrykt Kart or Flere Traensit. Universitätsprogram for andet Halvaar 1865. pp. . Brøgger & Christie's Bogtrykkeri.
Eichwald, E. 1861. Paleontologiâ Rossii. Drevnij period. II. Fauna grauvakkovoj, gornoizvestkovoj i medistoslancevatoj formacij Rossii. pp. 1-521. R. Golike (former Ya. Ionsona).
Eichwald, E. 1860. Lethaea Rossica ou Paléontologie de la Russie. Premier volume. Ancienne Période en deux sections. pp. XIX+1–1657. E. Schweizerbart. DOI:10.5962/bhl.title.52391
Schmidt, Fr. 1858. Untersuchungen über die Silurische Formation von Ehstland, Nord-Livland und Oesel. Archiv für die Naturkunde Liv-, Ehst- und Kurlands 2, 1, 1-249. Heinrich Laakmann.
Eichwald, E. 1856. Beitrag zur geographischen Verbreitung der fossilen Thiere Russlands. Alte Periode. (Fortsetzung. S. Bulletin 1856. N 2. pag. 406.). Bulletin of the Moscow Society of Naturalists. Geological series 29, IV, 555-608.
Eichwald, E. 1854. Die Grauwackenschichten von Liv- und Estland. Bulletin de la Société Imperiale des Naturalistes de Moscou 27, 1, 1-111.
Pacht, R. 1849. Der devonische Kalk in Livland. Ein Beitrag zur Geognosie der Ostseeprovinzen. pp. . J. C. Schünmann's Wittwe und C. Mattiesen.
Eichwald, E. 1842. Neuer Beitrag zur Geognosie Estlands und Finlands. Die Urwelt Russlands, durch Abbildungen erlautert. Zweites Heft, pp. 1-138, plate I-III.
Eichwald, E. von 1840. Ueber das silurische Schichten-system in Esthland. Zeitschrift für Natur- und Heilkunde 1-2, 1-210. DOI:10.5962/bhl.title.150763