Class

Cephalopoda Cuvier, 1797

Pääjalkaiset

Yleistä taksoneista

Pääjalkaiset (Cephalopoda) on nilviäisluokka, joka kattaa noin 800 lajia. Lähes kaikki nykyiset pääjalkaiset kuuluvat mustekalojen alaluokkaan (Coleoidea). Niiden lisäksi pääjalkaisiin luetaan helmiveneet (Nautiloidea) sekä tyystin sukupuuttoon kuolleet, muinaismeriä hallinneet ammoniitit (Ammonoidea).

Pääjalkaiset ovat kaksikylkisesti symmetrisiä eläimiä, joiden pääosat ovat vaippa, pää sekä päähän suoraan liittyvät lonkerot. Lonkeroita käytetään sekä saalistukseen että liikkumiseen ja niissä on vaihteleva määrä imukuppeja. Lonkeroiden keskellä sijaitsee suu, jossa on kaksi papukaijannokkaa muistuttavaa vahvaa kitiinileukaa sekä raastinkieli (radula). Kaikki pääjalkaiset ovat petoja, jotka syövät muun muassa äyriäisiä ja kaloja.

Pääjalkaisten katsotaan kuuluvan kaikkein pisimmälle kehittyneisiin selkärangattomiin varsinkin hermostonsa puolesta. Aivot ovat suhteellisesti suuremmat kuin muilla nilviäisillä; joidenkin pääjalkaisten älykkyyttä ja oppimiskykyä on verrattu matelijoiden tasoon.Pääjalkaisten silmät ovat erityisen kehittyneet ja niiden rakenne muistuttaa parhaimmillaan läheisesti selkärankaisten kamerasilmää, vaikka onkin täysin riippumattomasti kehittynyt. 

Aiheeseen liittyvät julkaisut
Aubrechtová, M., Korn, D. 2022. Taxonomy and ontogeny of the Lituitida (Cephalopoda) from Orthoceratite Limestone erratics (Middle Ordovician). European Journal of Taxonomy 799, 1-108. DOI:10.5852/ejt.2022.799.1681
Aubrechtová, M., Meidla, T. 2020. Lituitid cephalopods from the upper Darriwilian and basal Sandbian (Middle–Upper Ordovician) of Estonia. GFF 142, 4, 267-296. DOI:10.1080/11035897.2020.1762723
Kröger, B., Aubrechtová, M. 2019. The cephalopods of the Kullsberg Limestone Formation, Upper Ordovician, central Sweden and the effects of reef diversification on cephalopod diversity. Journal of Systematic Palaeontology 17, 12, 961-995. DOI:10.1080/14772019.2018.1491899
Pohle, A., Klug, C., Toom, U., Kröger, B. 2019. Conch structures, soft-tissue imprints and taphonomy of the Middle Ordovician cephalopod Tragoceras falcatum from Estonia. Fossil Imprint 75, 1, 70-78. DOI:10.2478/if-2019-0006
Kröger, B., Aubrechtová, M. 2018. Cephalopods from reef limestone of the Vasalemma Formation, northern Estonia (latest Sandbian, Upper Ordovician) and the establishment of a local warm-water fauna. Journal of Systematic Palaeontology 16, 10, 799-839. DOI:10.1080/14772019.2017.1347212
Aubrechtová, M., Meidla, T. 2016. The oldest ascocerid cephalopod from the Silurian of Estonia and notes on the biogeography of the order Ascocerida (class Cephalopoda). Estonian Journal of Earth Sciences 65, 2, 98-104. DOI:10.3176/earth.2016.07
Mutvei, H. 2015. Characterization of two superorders Nautilosiphonata and Calciosiphonata and a new order Cyrtocerinida of the subclass Nautiloidea; siphuncular structure in the Ordovician nautiloid Bathmoceras (Cephalopoda). GFF 137, 3, 164-174. DOI:10.1080/11035897.2015.1061592
Manda, Š., Turek, V. 2015. Colour patterns on Silurian orthocerid and pseudorthocerid Conchs from Gotland - palaeoecological implications. Estonian Journal of Earth Sciences 64, 1, 74-79. DOI:10.3176/earth.2015.13
Aubrechtová, M. 2015. A revision of the Ordovician cephalopod Bactrites sandbergeri Barrande: Systematic position and palaeobiogeography of Bactroceras. Geobios 48, 3, 193-211. DOI:10.1016/j.geobios.2015.03.002
King, A. H. 2014. Taxonomic review of early Darriwilian estonioceratids (Tarphycerida, Nautiloidea) from Sweden, Estonia, and the ‘Diluvium-Geschiebe’ ofnorthern Germany and Poland. Denisia 32, 47-57.
Kröger, B. 2013. The cephalopods of the Boda Limestone, Late Ordovician, of Dalarna, Sweden. European Journal of Taxonomy 41, 41, 1-110. DOI:10.5852/ejt.2013.41
Tatzreiter, F., Zorn, I. 2013. The Cephalopods of the Hallstatt Limestone Described in the Monographs by Edmund von Mojsisovics 1873, 1875 and 1902 Stored in the Palaeontological Collection of the Geological Survey of Austria. Jahrbuch Geologische Bundesanstalt 153, 1-4, 107-190.
Kröger, B. 2012. The “Vaginaten”: the dominant cephalopods of the Baltoscandian Mid Ordovician endocerid limestone. GFF 134, 2, 115-132. DOI:10.1080/11035897.2012.691897
Kröger, B., Ebbestad, J. O. R., Högström, A. E. S., Frisk, Ǻ. M. 2011. Mass concentration of Hirnantian cephalopods from the Siljan District, Sweden; taxonomy, palaeoecology and palaeobiogeographic relationships. Fossil Record 14, 1, 35-53. DOI:10.1002/mmng.201000014
Mutvei, H., Dunca, E. 2011. Siphuncular structure in the orders Tarphycerida and Barrandeocerida (Cephalopoda: Nautiloidea). Palaeontology 54, 3, 705-710. DOI:10.1111/j.1475-4983.2011.01041.x
Kröger, B., Zhang, Y., Isakar, M. 2009. Discosorids and Oncocerids (Cephalopoda) of the Middle Ordovician Kunda and Aseri Regional Stages of Baltoscandia and the early evolution of these groups. Geobios 42, 3, 273-292. Elsevier BV. DOI:10.1016/j.geobios.2008.09.006
Kröger, B. 2007. Concentrations of juvenile and small adult cephalopods in the Hirnantian cherts (Late Ordovician) of Porkuni, Estonia. Acta Palaeontologica Polonica 52, 3, 591–608.
Kröger, B., Isakar, M. 2006. Revision of annulated orthoceridan cephalopods of the Baltoscandic Ordovician. Fossil Record 9, 1, 137-163. DOI:10.1002/mmng.200600005
Kröger, B., Mutvei, H. 2005. Nautiloids with multiple paired muscle scars from Lower-Middle Ordovician of Baltoscandia. Palaeontology 48, 4, 781-791. DOI:10.1111/j.1475-4983.2005.00478.x
Kröger, B., Klug, C., Mapes, R. 2005. Soft−tissue attachments in orthocerid and bactritid cephalopods from the Earlyand Middle Devonian of Germany and Morocco. Acta Palaeontologica Polonica 50, 2, 329–342.
Kröger, B. 2004. Revision of Middle Ordovician orthoceratacean nautiloids from Baltoscandia. Acta Palaeontologica Polonica 49, 1, 57-74.
Mutvei, H. 2002. Connecting ring structure and its significance for classification of the orthoceratid cephalopods. Acta Palaeontologica Polonica 47, 1, 157-168.
Jacobson, M. 1999. Five new cephalopod species from the Silurian of Gotland. Examensarbeite i geologi vid Lunds Universitet 108, 1-18.
King, A. H. 1999. A Review of Volkhovian and Kundan (Arenig-Llanvirn) Nautiloids from Sweden. Advancing Research on Living and Fossil Cephalopods, pp. 137-159. Springer. DOI:10.1007/978-1-4615-4837-9_11
King, A. H. 1998. A review of the cyclostomiceratid nautiloids, including new taxa from the Lower Ordovician of Öland, Sweden. Palaeontology 41, 2, 335 – 347.
Mutvei, H. 1998. Siphuncular structure in a Silurian narthecoceratid nautiloid cephalopod from the Island of Gotland. GFF 120, 4, 375-378. DOI:10.1080/11035899801204375
Mutvei, H. 1997. Siphuncular structure in Ordovician endocerid cephalopods. Acta Palaeontologica Polonica 42, 3, 375-390.
Kiselev, G. N. 1991. Revizia pozdneordovikskikh i siluriskikh tsefalopod Pribaltiki iz kollektsii E. I. Eichwalda. Bulletin of the Moscow Society of Naturalists. Geological series 66, 4, 85-101.
Kiselev, G. N., Sinicyna, I. N., Isakar, M. A., Mironova, M. G., Saladzhius, V. Y. 1990. Atlas mollûskov verhnego ordovika i silura severo-zapada Vostočno-Evropejskoj platformy. pp. 1-80. Leningrad University.
Sweet, W. C. 1988. The Conodonta: morphology, taxonomy, paleoecology, and evolutionary history of a long-extinct animal phylum. Oxford Monographs on Geology and Geophysics 10, 1-212.
Frye, M. W. 1987. Upper Ordovician (Harjuan) oncoceratid nautiloids from the Boda Limestone, Siljan District, Sweden. GFF 109, 1, 83-99. DOI:10.1080/11035898709454748
Stridsberg, S. 1985. Silurian oncocerid cephalopods from Gotland. Fossils and Strata 18, 1-65.
Dzik, J. 1984. Phylogeny of the Nautiloids. Palaeontologia Polonica 45, 1-323.
Stumbur, H., Mutvei, H. 1983. A new Middle Ordovician torticonic nautiloid. GFF 105, 1, 43-47. DOI:DOI: 10.1080/11035898309455293
Frye, M. W. 1982. Upper Ordovician (Harjuan) nautiloid cephalopods from the Boda Limestone of Sweden. Journal of Paleontology 56, 5, 1274-1295.
Mutvei, H., Stumbur, H. 1971. Remarks on the Genus Pictetoceras (Cephalopoda: Ellesmerocerida). Bulletin of the Geological Institutions of the University of Uppsala 2, 13, 117-122.
Saladžius, V. J. 1971. Cephalopods of the Ludlowian and Downtonian deposits of the Upper Silurian of the Southern Baltic area. Palaeontology and stratigraphy of the Baltic and Byelorussia. Number III, pp. 205-208. Mintis.
Balashov, Z. G. 1971. O sistematičeskom položenii i stratigrafičeskom značenii roda Eushantungoceras (nadotrâd Actinoceratoidea). Voprosy paleontologii VI, 61-65. Izdatel'stvo Leningradskogo Universiteta.
Rõõmusoks, A. 1970. Stratigraphy of the Viruan Series (Middle Ordovician) in Northern Estonia, I. pp. 1-346. Valgus.
Balashov, Z. G. 1968. Èndoceratoidei ordovika SSSR. pp. 1-277. Izdatel'stvo Leningradskogo Universiteta.
Saladžius, V. J. 1966. Mollusk fauna of the Silurian deposits of the south of the East Baltic territory. Palaeontology and stratigraphy of the Baltic and the Byelorussia. Number I (VI), pp. 31-73. Mintis.
Balashov, Z. G. 1964. O stroenii i okraske stenki rakoviny nekotoryh ordovikskih endoceratoidej Pribaltiki. Voprosy paleontologii IV, 106-110.
Stumbur, H. A. 1962. Distribution of nautiloids in the Ordovician of Estonia with a description of some new genera. ENSV TA Geoloogia Instituudi Uurimused X, 131-148.
Stumbur, H. A. 1960. On different ways of evolution of nautiloids. Eesti NSV Teaduste Akadeemia Toimetised, Tehniliste ja Füüsikalis-matemaatiliste teaduste seeria / Известия Академии наук Эстонской ССР. Серия технических и физико-математических наук IX, 4, 368-378. DOI:10.3176/phys.math.tech.1960.4.09
Balashov, E. A. 1959. Nekotorye novye vidy nautiloidej ordovika, silura i devona SSSR. Materialy k "Osnovam paleontologii", Bypusk 3, pp. 37-46. Paleontologicheskii Institut Akademii Nauk SSSR.
Sweet, W. C. 1958. The Middle Ordovician of the Oslo Region, Norway: 10. Nautiloid Cephalopods. Norsk Geologisk Tidsskrift 38, 1, 1-178.
Mutvei, H. 1957. On the relations of the principal muscles to the shell in Nautilus and some fossil nautiloids. Arkiv för Mineralogi och Geologi 2, 10, 219-259.
Stumbur, H. A. 1956. On the nautiloids of Kohila Subseries (Upper Ordovician of East Baltic). Tartu Riikliku Ülikooli Toimetised 42, 176-185.
Balashov, Z. G. 1956. O sistematicheskom polozhenii i stratigraficheskom znachenii roda Orthoceras. Ežegodnik Vsesoûznogo Paleontologičeskogo Obŝestva XV, 223-247.
Balashov, Z. G. 1955. Nekotorye novye rody i vidy nautiloidej ordovika Pribaltiki. Voprosy paleontologii II, 45-54. Izdatel'stvo Leningradskogo Universiteta.
Balashov, Z. G. 1955. Semejstvo Cochlioceratidae nom. nov.. Voprosy paleontologii II, 55-60. Izdatel'stvo Leningradskogo Universiteta.
Stumbur, H. 1955. Eesti NSV ülem-ordoviitsiumi nautiloiididest [Diplomitöö]. pp. 1-159.
Alichova, T. N., Balashova, E. A., Balashov, Z. G. 1954. Polevoj atlas harakternyh kompleksov fauny otloženij ordovika i gotlandiâ ûžnoj časti Litovskoj SSR. pp. 1-80. Nedra.
Balashov, Z. G. 1953. Svernutye i polusvernutye nautiloidei ordovika Pribaltiki. Trudy Vsesoûznogo Naučno-Issledovatel'skogo Geologo-Razvedočnogo Instituta (VNIGRI) 217-300. Gostoptehizdat.
Strand, T. 1934. The Upper Ordovician Cephalopods of the Oslo Area. Norsk Geologisk Tidsskrift 14, 1-117.
Öpik, A. 1933. Uus kivistis Saaremõisa lademest. Eesti Loodus 4, 94-94.
Foerste, A. F. 1932. The cephalopod genera Cyrtendoceras and Oelandoceras. The Ohio Journal of Science 32, 3, 163-172.
Teichert, C. 1930. Die Cephalopoden-Fauna der Lyckholm-Stufe des Ostbaltikums. Paläontologische Zeitschrift 12, 3/4, 264-312. DOI:10.1007/BF03044452
Teichert, C. 1930. Der erste europäische Vertreter der Gattung Ischyrinia Billings (Eucrust. Nodostr.) in der Lyckholm-Stufe von Estland. Paläontologische Zeitschrift 12, 2, 130-134. DOI:10.1007/BF03044505
Öpik, A. 1927. Die Inseln Odensholm und Rogö. Ein Beitrag zur Geologia von NW-Estland. Tartu Ülikooli Geoloogia Instituudi Toimetused 9, 1-69.
Bekker, H. 1925. Lühike ülevaade Eesti geoloogiast (Eozoiline ja paleozoiline ladekond). Eesti Loodus. Äratrükk koguteosest "Eesti", pp. 31-61.
Bekker, H. 1921. The Kuckers stage of the Ordovician Rocks in NE Estonia. Acta et Commentationes Universitatis Tartuensis II, 1, 1-92.
Holm, G. 1892. Om tvenne Gyroceras-formigt böjda Endoceras-arter. GFF 14, 2, 125-136. DOI:10.1080/11035899209444299
Schröder, H. 1891. Unterschuhungen über silurischen Cephalopoden. Paläontologische Abhandlungen 1, 4, 141-186. Verlag von Gustav Fischer. DOI:10.5962/bhl.title.25535
Holm, G. 1891. Om mynningen hos Lituites Breyn. Geologiska Föreningens i Stockholm Förhandlingar 13, 7, 736-780. DOI:10.1080/11035899109445850
Foord, A. H. 1887. On “Orthoceras (Endoceras) duplex” Wahlenberg et auct., with descriptions of three new species of Endoceras from the Ordovician of Sweden and Russia contained in the British Museum (Natural History). Annals and Magazine of Natural History 5, 20, 393–403.
Angelin, N. P., Lindström, G. 1880. Fragmenta Silurica e dono Caroli Henrici Wegelin. pp. 1-60. Samson & Wallin.
Kjerulf, T. 1865. Veiviser ved geologiske excursioner i Christiania Omegn med et Farvetrykt Kart or Flere Traensit. Universitätsprogram for andet Halvaar 1865. pp. . Brøgger & Christie's Bogtrykkeri.
Eichwald, E. 1861. Paleontologiâ Rossii. Drevnij period. II. Fauna grauvakkovoj, gornoizvestkovoj i medistoslancevatoj formacij Rossii. pp. 1-521. R. Golike (former Ya. Ionsona).
Eichwald, E. 1860. Lethaea Rossica ou Paléontologie de la Russie. Premier volume. Ancienne Période en deux sections. pp. XIX+1–1657. E. Schweizerbart. DOI:10.5962/bhl.title.52391
Eichwald, E. 1857. Beitrag zur geographischen Verbreitung der fossilen Thiere Russlands. Alte Periode. (Fortsetzung. S. Bulletin 1856. N 4. pag. 555.). Klasse der Cephalopoden. Bulletin of the Moscow Society of Naturalists. Geological series 30, I, 192-219.
King, W. 1846. Remarks on certain genera belonging to the class Palliobranchiata XI. Annals and Magazine of Natural History 18, 117, 83-94. DOI:10.1080/037454809496570
Eichwald, E. von 1840. Ueber das silurische Schichten-system in Esthland. Zeitschrift für Natur- und Heilkunde 1-2, 1-210. DOI:10.5962/bhl.title.150763
Eichwald, E. von 1840. Geognostičeskie zamečaniâ o Litve, Volyni i Podolii. Gorny Zhurnal 3, 7, 1-59.
Eichwald, E. 1840. Die Thier- und Pflanzenreste des Alten Rothen Sandsteins und Bergkalks im Novgorod'schen Gouvernment. Bull. Sci. Acad. Imp. Sci. Saint-Petersbourg 7, 6, 7, 78-91.
Schlotheim, E. F. von 1820. Die Petrefactenkunde auf ihrem jetzingen Standpuncte durch die Beschreibung seiner Sammlung versteinerter und fossiler Überreste des Thier-und Pfanzenreichs der Vorwelt erläuteri. pp. Ixii+1-436. Becker'sche Buchhandlung.
List of species
6. Ancistroceras barrandei Dewitz, 1880 | Aseri Stage→Uhaku Stage
17. Arionoceras lotskirkense Kröger, 2004 | Aseri Stage→Lasnamägi Stage
Loading...
Luokittelu
Organism groupBiota
KingdomAnimalia
PhylumMollusca
SubphylumConchifera
ClassBivalvia
Cephalopoda
SubclassActinoceratoidea
Ammonoidea
Bactritoidea
Coleoidea
Multiceratia
Nautilia
Orthoceratia
Tarphyceratia
OrderBactritida
Barrandeocerida
Basslerocerida
SuperfamilyTainocerataceae
GenusBotellusoceras
Phylloceras
ClassDiplacophora
Gastropoda
Helcionelloida
Hyolitha
Paragastropoda
Polyplacophora
Rostroconchia
Tergomya
FamilyChelodina
GenusEesticonus
Eobucania
Jinonicella
See also